Kuu ja Venus

Aina välillä varsin tavallinen tähti- tai valokuvaharrastaja osuu juuri eikä melkein kuvineen mielenkiintoiseen taivaan tapahtumaan. Tällä kertaa Alex Dzierba nappasi Kuun, Venuksen, maatamon sekä etualalla olevat puut Koko-kraaterin takana O’ahun saarella Hawaijilla.


Image Credit & Copyright: Alex Dzierba

Hälytys 4.3.32.

Oltiin juuri menossa nukkumaan iltahartaus oli jo pidetty ja melkein kaikki olivat vuoteessa, kun herra Vääpeli kulmikas naama pisti A.U. Koulun tupa 2 ovesta sisään. Hän sanoi hyvin arvokkaasti ”Nouskaa ylös ja pukeutukaa kakkos pukuun täysi kenttä varustus ja puolen tunnin kuluttua lähtövalmiina. Siitäkös syntyi kähinä kaikki kiirehtivät minkä kerkisivät, kenttä-pullot rämsät , tornesterit ym varus esineet heilahtelivat eri käskystä. Kuka oli nopeampi sai lähteä etsimään viskaaleja hakaan kun ei ollut kaikilla puhelinta. Ja sitten se alkoi limpun jakelu suuremmat syömärit eivät saaneet tyytyttävää, sellaiseksi jäi heillä mieliala ja limpun jakelussa. Mutta sitten näytti aikaa olevan tarpeeksi ja sanoivat että lähtö on kello 3 aamulla useat rupesivat kirjoittelemaan kirjeitä ja toiset menivät kasinolle juomaan kahvia että mitäs näistä rahoista säästää sotaan lähtiessä. Lähtö myöhästyi aina hiukan kerrassaan kello 4 jään. Yleisenä mielipiteenä olikin se että ei kai sitä lähtetäkään. Mutta siinä erehtyttiin sillä jo noin kello 4 lähtettiinkin matkalle. Pojat olivat hiukan jännittyneitä arvioitiin miten kävisi viholliselle jos päästäisiin vastakkain.

Asemalle kun mentiin niin juna oli jo odottamassa poikia. Oli vielä sen päälle aika pakkanen, hetkisen seisoa lojoteltiin asemalla ja katsottiin kun toimitus joukkue lastasi hevosia ym vaunuihin. Ja sittenhän se tuli meidän vuoro painua härkävaunuihin, siellä pari kynttilää tuikki valoa neljälle-kymmenelle miehelle. Kun oli yöllä kulkeminen oli laitettu makuuvaunuksi, kohtapa pojat maata korsasivat eivätkä ajatelleet sotakauhusta. Keskellä vaunua oli pieni kamina joka lämmitti kylmää vaunua. Yksi miehistä oli niinkuin päivystäjä joka nakkeli aina puita uuniin ettei nukkujat kylmettyisi. Hiukan aikaa nukuttua heräsin aamu oli jo tullut ja aurinko paistaa tuijotti maaliskuisella taivaalla aika lämpimästi, ja toveri henki tuoksui apeassa vaunussa. Vaunun vanhimpana toimi Vääpeli Sivonen ryhtikäs ja kova ääninen keski ikäinen ja sen päälle naimisissa oleva kolmen lapsen isä. Matkan varrellapilkisteltiin vaununikkunasta ulos, nähtiin joillakin asemilla suojeluskuntalaisia olevan vartiossa. Vieläkin välistä nähtiin Neitosiakin joille vilkutimme kättä, huolimatta siitä vastasiko ne tai ei.

Sitten saavuttiin Lahden kaupunkiin ja asemalta lähtettiin ja mentiin Hennalan kasarmeille. Jossa majoituimme avaraan lukusaliin, sinne tuotiin olkia ja siinä sitten V.A. Maata tojotti kolme vuorokautta. Kun kolmisen päivää maattiin ja syötiin niin kelpasi sitä lähteä taas Haminaan näkemättä vihollisia. Seitsemäs päivä aamulla saatiin käsky palata takaisin Haminaan voitonsankareina. Kukistettuamme Mäntsälän kapinan, josta hyvästä saimme Presitentiltä kiitokset ja puolustusministeriltä 5 den markan kahvit.

Hauska sota retki jäi muistoksi palvelus aikana
Alik. A.V.

 

Isoisäni sotilasmuistovihkosta taltioitu mahdollisimman autenttisessa kirjoitusasussa.

Apua, satelliitti putoaa!

NASAn vanha, vuonna 1991 laukaistu yläilmakehän tutkimukseen käytetty UARS-satelliitti putoaa aamulla maahan. Hesari kirjoitti nettisivulleen illalla näkyvän uutisen otsikolla Italialaiset vaarassa saada niskaansa Nasan avaruusromua. Pohjois-Italiassa on tiemmä annettu väestölle kehoitus pysyä sisätiloissa. Satelliitin saama julkisuus on hieman hämmentävää, niitä kun ropisee harva se päivä, vaikka toki näin suuria satelliitteja putoaa hieman harvemmin (noin kerran vuodessa, lukee New York Timesissa). NASA arvioi suurimman osan satelliitista palavan ilmakehässä, mutta kappaleita yhdestä kilosta 150 kiloon asti voi pudota maahan asti yhteensä noin puolisen tonnia. Kappaleet ropisevat 500 kilometrin matkalle pitkin satelliitin entistä kiertorataa.

Lue lisääApua, satelliitti putoaa!

Tiedejournalismin taso iltapäivälehdissä osa II

Voi voi Ilta-Sanomia:

Tutkimus todistaa: Syntymäkuukausi voi kertoa lapsen ammatin

Julkaistu: 06.09.2011 08:51, päivitetty: 06.09.2011 14:53

Onko astrologiassa sittenkin jotain perää? Syntymäkuukausi antaa tuoreen tilastotieteellisen tutkimuksen mukaan viitteitä lapsen tulevasta ammatista.

Tutkijoiden mukaan syntymäkuukausi voi myös vaikuttaa lapsen älykkyyteen ja odotettavissa olevaan elinikään, kertoo brittilehti Daily Mail.

Tutkimuksen takana on Britannian kansallinen tilastokeskus. Tutkijat selvittivät syntymäkuukauden 19:n eri ammatin edustajilta. Tiedot saatiin Britannian viimeisimmästä väestönlaskennasta.

Tutkimus paljasti muun muassa, että joulukuussa syntyneestä lapsesta tulee keskimääräistä useammin hammaslääkäri. Tammikuun puolella syntyneet sen sijaan päätyvät usein perintäalalle tai lääkäreiksi.

(jne jne)

Ei, astrologiassa ei ole perää. Ilta-sanomat on taas jallitettu brittitabloidien toimesta, niillä kun on tapana uutisoida, no, vähän mitä niitä huvittaa. Jos uutisessa mainitaan Daily Mail, se pistää jo heti punaiset valot skeptikon varoitustaulussa välkkymään. Katsotaan hieman alkuperäistä uutista. Huhtikuussa syntyy diktaattorit. Jos synnyt marraskuussa, sinusta tulee todennäköisemmin sarjamurhaaja tai skitsofreenikko. Aika lohdutonta.

Lue lisääTiedejournalismin taso iltapäivälehdissä osa II

Tiedejournalismin taso iltapäivälehdissä

Mitä Ilta-Sanomat kertoo:

Pahin uhkakuva: Maahan lähivuosina jääkausi

Tutkijoiden mukaan Maata uhkaa minijääkausi ”seuraavan kymmenen vuoden” jälkeen auringonpilkkujen harvinaisen vähyyden vuoksi.

Aurinko on asettumassa harvinaiseen ja pitkäkestoiseen rauhoittuneeseen tilaan, mikä voi laukaista Maan pinnalla jääkauden alkamisen.

Maailman laajuinen ilmaston kylmeneminen tapahtuu 2020 jälkeen, koska auringonpilkkujen lasketaan katoavan jopa vuosiksi tai vuosikymmeniksi.

Mitä tiede kertoo:

 Feulner & Rahmstorf 2010:

In summary, global mean temperatures in the year 2100 would most likely be diminished by about 0.1°C. Even taking into account all uncertainties in the temperature reconstruction, the forcings, and the model physics, the overall uncertainty is estimated to be at most a factor of 3, so the offset should not be larger than 0.3°C. Comparing this to the 3.7°C and 4.5°C temperature rise relative to 1961–1990 until the end of the century under the IPCC A1B and A2 emission scenarios, respectively, a new Maunder‐type solar activity minimum cannot offset the global warming caused by human greenhouse gas emissions.

IPCC:n A1B- ja A2 -skenaariot ovat suhteellisen pessimistisiä päästöskenaarioita tälle vuosisadalle.

Oikeasti mielenkiintoista on se, että Auringon aktiivisuuden ennustamisessa on tosiaan viime aikoina selvästi edistytty, vaikka tätä ennustusta kohtaan tiedemaailmassa ollaankin vielä varsin skeptisiä. Avaruusfyysikko Judith Lean toteaa Science -tiedelehden uutisessa ymmärryksen Auringon käytöksestä olevan vielä sen verran hataralla pohjalla, että näin pitkälle kantautuvassa ennusteessa on kyse lähinnä spekulaatiosta.

Valitettavasti tämä jää IS:n uutisessa täysin toiselle sijalle brittitabloidityyliin kirjoitetun sensaatiouutisen taakse. Suosittelenkin Ilta-Sanomien toimittajan vastaisuudessa olemaan kopioimatta uutisia suoraan Daily Mailista (tarkkasilmäinen myös huomaa, ettei yksikään Daily Mailin haastattelema tiedemies puhu sanaakaan ”jääkaudesta” tai edes viilenemisestä). Uutiskommenttien perusteella harva edes ottaa uutista todesta, mutta useimmat haukkuvat aivan väärää puuta. Ei ihme, että luottamus (ilmasto)tieteeseen on pohjalukemissa, kun uutiset ovat tätä tasoa.

Ei muuten ole ensimmäinen kerta, kun konservatiiviset uutislähteet, kuten Daily Mail, toitottavat pienen jääkauden tuloa vailla mitään todellisuuspohjaa.

Phil Plait kirjoitti Bad Astronomy -blogissaan pari päivää sitten selkokielellä mistä oikein on Auringon aktiivisuudessa kyse. John Cook puolestaan kirjoitti Feulner & Rahmstorfin viimevuotisesta tutkimuksesta tänään blogissaan SkepticalScience.comissa.

Päivitys 20.6.11:

Toinen mainitun tutkimuksen kirjoittajista, Georg Feulner, kirjoitti aiheesta tiiviin katsauksen RealClimate.orgiin.

Hiilivoiman hinta

Mikä on hiilivoiman hinta? Sähköpörssissä ehkä noin 7 senttiä kilowattitunnilta, joka on sattumalta suurin piirtein sama hinta kuin minkä maksan sähkölaskussani käyttämästäni sähköenergiasta. Tämä on hinta, jolla hiilivoimala kannattaa käynnistää tuottamaan sähköä verkkoon.

Mutta mikä on hiilivoiman todellinen hinta yhteiskunnalle? Paul R. Epstein et al. selvittivät hiilivoiman todellisia kustannuksia Yhdysvalloissa ja erityisesti Appalakeilla tutkimuksessaan ’Full cost accounting for the life cycle of coal’, joka ilmestyi helmikuussa New Yorkin tiedeakatemian vuosittaisessa Ecological Economics Reviews -julkaisussa.

Lue lisääHiilivoiman hinta

Isaac Newton: Opticks

Törmäsin blogosfäärissä lyhyeen lainaukseen Isaac Newtonin kirjasta Opticks: or, a Treatise of the Reflections, Refractions, Inflections and Colours of Light, jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1704. Tämä innoitti minut selailemaan kirjaa pienellä mielenkiinnolla, puolittain pelkästään sangen mielenkiintoisen typografian (mm. ct-ligatuuri ja s-kirjaimen eri muodot) ja vanhan englannin kielen vuoksi. Kirja on kuitenkin yksi fysiikan merkkipaaluja, yhdessä Newtonin toisen pääteoksen Principia (ensimmäinen painos v. 1687) kanssa. Principiaan minulla oli kunnia tutustua jonkin verran opiskeluaikoinani, mutta ei siitä tällä kertaa sen enempää. Opticksin Newton kirjoitti englanniksi, toisin kuin Principian, joka julkaistiin latinaksi.

Lue lisääIsaac Newton: Opticks

Ilmastonmuutos vuonna 1896

Monilla ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos olisi vain jokin viime vuosien moderni ympäristöhapatus, joka pian unohtuu kun hetki odotellaan, eikä asialle siis kannata tehdä mitään. Toiset pitävät ilmastonmuutosta silkkana huijauksena. Nämä ihmiset sitten toitottavat mielipiteitään internetissä uutisten kommenttipalstoilla sen kummemmin tosiasioista piittaamatta. Eräs nimimerkki kirjoitti taannoin HS.fi:n keskustelupalstalla:

”Muistan myös 1980-luvun pankkikuplan, 1990-luvun IT-kuplan. Nyt on ilmasto- ja energiakupla.”

Lienee siis tarvetta hieman tarkastella tämän ”ilmastokuplan” historiaa.

Lue lisääIlmastonmuutos vuonna 1896