Hälytys 4.3.32.

Oltiin juuri menossa nukkumaan iltahartaus oli jo pidetty ja melkein kaikki olivat vuoteessa, kun herra Vääpeli kulmikas naama pisti A.U. Koulun tupa 2 ovesta sisään. Hän sanoi hyvin arvokkaasti ”Nouskaa ylös ja pukeutukaa kakkos pukuun täysi kenttä varustus ja puolen tunnin kuluttua lähtövalmiina. Siitäkös syntyi kähinä kaikki kiirehtivät minkä kerkisivät, kenttä-pullot rämsät , tornesterit ym varus esineet heilahtelivat eri käskystä. Kuka oli nopeampi sai lähteä etsimään viskaaleja hakaan kun ei ollut kaikilla puhelinta. Ja sitten se alkoi limpun jakelu suuremmat syömärit eivät saaneet tyytyttävää, sellaiseksi jäi heillä mieliala ja limpun jakelussa. Mutta sitten näytti aikaa olevan tarpeeksi ja sanoivat että lähtö on kello 3 aamulla useat rupesivat kirjoittelemaan kirjeitä ja toiset menivät kasinolle juomaan kahvia että mitäs näistä rahoista säästää sotaan lähtiessä. Lähtö myöhästyi aina hiukan kerrassaan kello 4 jään. Yleisenä mielipiteenä olikin se että ei kai sitä lähtetäkään. Mutta siinä erehtyttiin sillä jo noin kello 4 lähtettiinkin matkalle. Pojat olivat hiukan jännittyneitä arvioitiin miten kävisi viholliselle jos päästäisiin vastakkain.

Asemalle kun mentiin niin juna oli jo odottamassa poikia. Oli vielä sen päälle aika pakkanen, hetkisen seisoa lojoteltiin asemalla ja katsottiin kun toimitus joukkue lastasi hevosia ym vaunuihin. Ja sittenhän se tuli meidän vuoro painua härkävaunuihin, siellä pari kynttilää tuikki valoa neljälle-kymmenelle miehelle. Kun oli yöllä kulkeminen oli laitettu makuuvaunuksi, kohtapa pojat maata korsasivat eivätkä ajatelleet sotakauhusta. Keskellä vaunua oli pieni kamina joka lämmitti kylmää vaunua. Yksi miehistä oli niinkuin päivystäjä joka nakkeli aina puita uuniin ettei nukkujat kylmettyisi. Hiukan aikaa nukuttua heräsin aamu oli jo tullut ja aurinko paistaa tuijotti maaliskuisella taivaalla aika lämpimästi, ja toveri henki tuoksui apeassa vaunussa. Vaunun vanhimpana toimi Vääpeli Sivonen ryhtikäs ja kova ääninen keski ikäinen ja sen päälle naimisissa oleva kolmen lapsen isä. Matkan varrellapilkisteltiin vaununikkunasta ulos, nähtiin joillakin asemilla suojeluskuntalaisia olevan vartiossa. Vieläkin välistä nähtiin Neitosiakin joille vilkutimme kättä, huolimatta siitä vastasiko ne tai ei.

Sitten saavuttiin Lahden kaupunkiin ja asemalta lähtettiin ja mentiin Hennalan kasarmeille. Jossa majoituimme avaraan lukusaliin, sinne tuotiin olkia ja siinä sitten V.A. Maata tojotti kolme vuorokautta. Kun kolmisen päivää maattiin ja syötiin niin kelpasi sitä lähteä taas Haminaan näkemättä vihollisia. Seitsemäs päivä aamulla saatiin käsky palata takaisin Haminaan voitonsankareina. Kukistettuamme Mäntsälän kapinan, josta hyvästä saimme Presitentiltä kiitokset ja puolustusministeriltä 5 den markan kahvit.

Hauska sota retki jäi muistoksi palvelus aikana
Alik. A.V.

 

Isoisäni sotilasmuistovihkosta taltioitu mahdollisimman autenttisessa kirjoitusasussa.

Hiilivoiman hinta

Mikä on hiilivoiman hinta? Sähköpörssissä ehkä noin 7 senttiä kilowattitunnilta, joka on sattumalta suurin piirtein sama hinta kuin minkä maksan sähkölaskussani käyttämästäni sähköenergiasta. Tämä on hinta, jolla hiilivoimala kannattaa käynnistää tuottamaan sähköä verkkoon.

Mutta mikä on hiilivoiman todellinen hinta yhteiskunnalle? Paul R. Epstein et al. selvittivät hiilivoiman todellisia kustannuksia Yhdysvalloissa ja erityisesti Appalakeilla tutkimuksessaan ’Full cost accounting for the life cycle of coal’, joka ilmestyi helmikuussa New Yorkin tiedeakatemian vuosittaisessa Ecological Economics Reviews -julkaisussa.

Lue lisääHiilivoiman hinta