Mikä on hiilivoiman hinta? Sähköpörssissä ehkä noin 7 senttiä kilowattitunnilta, joka on sattumalta suurin piirtein sama hinta kuin minkä maksan sähkölaskussani käyttämästäni sähköenergiasta. Tämä on hinta, jolla hiilivoimala kannattaa käynnistää tuottamaan sähköä verkkoon.
Mutta mikä on hiilivoiman todellinen hinta yhteiskunnalle? Paul R. Epstein et al. selvittivät hiilivoiman todellisia kustannuksia Yhdysvalloissa ja erityisesti Appalakeilla tutkimuksessaan ’Full cost accounting for the life cycle of coal’, joka ilmestyi helmikuussa New Yorkin tiedeakatemian vuosittaisessa Ecological Economics Reviews -julkaisussa.
Hiilivoima on vanhinta ja ehkä saastaisinta sähköenergiaa, mitä ihmiskunta kykenee tuottamaan, mikä ei liene kenellekään yllätys. 40% sähköstä maailmalla tuotetaan hiilivoimalla, koska sen tuotanto on helppoa ja halpaa – mutta vain sille osapuolelle, joka energian tuottaa. Yhteiskunta ja veronmaksajat kantavat hiilivoiman haittapuolet. Niitä on runsaasti. Valtiot tukevat rahallisesti kaivos- ja energiayrityksiä, mikä maksetaan verovaroista. Kaivostoiminta aiheuttaa lähiympäristössään vakavia terveys- ja ympäristöhaittoja. Kivihiilen kuljetus aiheuttaa päästöjä ja rasittaa infrastruktuuria. Hiilivoiman hiilidioksidipäästöt aiheuttavat pitkällä tähtäimellä kustannuksia ilmastonmuutoksen muodossa. Voimaloiden hiukkaspäästöt heikentävät ilmanlaatua ja aiheuttavat vakavia terveyshaittoja. Luonnon monimuotoisuus kärsii. Vesivarat saastuvat.
Tutkimuksessa saatiin tulokseksi, että Yhdysvalloissa hiilivoiman käyttö aiheuttaa vuosittain 345 miljardin dollarin ylimääräiset kustannukset (epävarmuusväli 175 – 523 mrd.). Jos se sisällytettäisiin Yhdysvalloissa käytetyn hiilisähkön hintaan, se tietäisi 17,8 c/kWh (9.42 – 26.89 c/kWh) lisäkustannuksia.
Se kolminkertaistaisi hiilisähkön hinnan. Ja tuulivoima on muka kallista.
Epstein et al. vielä korostavat johtopäätöksissään, että näistä kustannuksista puuttuvat vielä mm. myrkyllisten kemikaalien ja raskasmetallien vaikutus luonnossa, osa terveysvaikutuksista, happosateiden pitkäaikaisvaikutukset, typpipäästöt vesistöihin, suuri osa hiilikaivosten lähellä asuvien pitkän tähtäimen terveysvaikutuksista ja, tietenkin, kunnollinen arviointi ilmastovaikutuksista. Monet piilevät kustannukset ovat vaikeasti arvioitavissa, ja osa niistä on ajan myötä kumuloituvia. Todelliset kustannukset ovat siten tutkijoiden mukaan paljon suuremmat kuin numeroista voisi päätellä. Tutkijat ovat myös erittäin skeptisiä hiilidioksidin talteenoton (carbon capture and storage, CCS) suhteen, sillä se lisäisi kivihiilen kulutusta kilowattituntia kohden, eikä se ratkaisisi hiilivoiman aiheuttamia ympäristö- ja terveysongelmia.
Tutkijat ehdottavatkin, että hiilivoimasta luopuminen pitäisi aloittaa heti, ja kaikkien eri energiantuotantomuotojen elinkaarikustannuksista täytyisi suorittaa perusteellinen analyysi, jotta energiapolitiikkaa voisi toteuttaa järkevistä lähtökohdista. Kuinka voisimme toteuttaa järkevää energiapolitiikkaa, jos emme tiedä edes eri tuotantomuotojen todellisia kustannuksia?
Osa Suomenkin käyttämästä kivihiilestä tulee Yhdysvaltain Appalakeilta, mutta puolet tulee Venäjältä. Mikä lie venäläisen kivihiilituotannon ympäristöystävällisyyden taso?